Ryhmien ja tiimien johtaminen sekä tiimikonfliktit

Kurssin toisella luennolla (27.10.) käsittelimme ryhmien ja tiimien johtamista sekä tiimikonflikteja:

Luento oli muuten perinteinen, mutta muutaman kerran saimme tehtäväksemme keskustella 

vieruskaverin kanssa tietyistä aiheista, esimerkiksi siitä, mihin ryhmiin koemme kuuluvamme 

ja mihin emme. Miltä se tuntuu? Onko ryhmää, johon haluaisi kuulua, mutta ei vielä kuulu?

Itse pidin siitä, että katsoimme luennon aiheisiin liittyviä videopätkiä. Se auttaa oppimaan ja 

on vaihtelua pelkkään kuuntelemiseen ja kirjoittamiseen. Videot, jotka käsittelivät psykologisia 

kokeita (Milgramin tottelevaisuuskoe ja Aschin janakoe) olivat minulle jo lukion psykologian kursseilta tuttuja, ja mielestäni oli mukava oivaltaa, kuinka paljon hyötyä juuri esimerkiksi ryhmä- ja tiimityöskentelyssä on siitä, jos on kokemusta psykologiasta. Mielestäni hyvä video oppimisen kannalta oli myös Belbinin tiimirooleja käsittelevä animaatio. Vaikka sekin oli englanninkielinen, siitä oli silti helppo oppia tärkeimmät asiat.

 

Milgramin tottelevaisuuskoe

Aschin janakoe

Belbinin tiimiroolit

Minulle uusi asia oli sähköisen tarralappuseinän käyttö. Se on hyvä keksintö, sillä usein on niin, että opiskelijat eivät halua vastata kysymyksiin kaikkien kuullen, vaikka heillä olisikin aiheeseen jokin vastaus. Tämän sähköisen ohjelman kautta jokainen voi anonyymisti kertoa ajatuksiaan kysymykseen liittyen, vieläpä niin, että kaikki muutkin näkevät vastauksen reaaliajassa ja voivat sitten lisätä omia vastauksiaan!


Kaikilla on kokemusta joihinkin ryhmiin kuulumisesta (esim. perhe, kaveripiiri, harrastusryhmä) ja sitä kautta myös konfliktitilanteista, niiltä kun ei voi välttyä. Tilanne voi äityä pahaksikin, jos sitä ei osata ratkaista oikein. Täytyisi aina muistaa kunnioittaa ja kuunnella muiden ryhmäläisten mielipiteitä ja osata ajatella myös muulta kuin omalta kannalta. Usein käy niin, että ryhmässä on ns. johtaja, joka päättää suurimmaksi osaksi asioista, ja niitä, jotka eivät uskalla sanoa omaa mielipidettään ja sen vuoksi alkavat myötäillä muita, vaikka heidän mielipiteet olisivat varmasti sanomisen arvoisia. Tunnistan itseni välillä tuosta jälkimmäisestä eli myötäilevästä ihmistyypistä (yhdenmukaisuus ja harmonian säilyttäminen)..


Luennon asiat olivat onneksi suurimmaksi osaksi tuttuja ja helposti ymmärrettäviä. Näitä teemoja käsiteltiin myös jonkin verran pääsykoekirjassa (Akatemiasta markkinapaikalle) ja juuri lukion psykologian kursseilla on käsitelty ryhmiä, johtamista ja konflikteja. Uskon voivani hyödyntää jo siellä oppimiani asioita jatkossa. 



Hilja