11.11. seurasimme Kuopion kampuksen luentoa videon välityksellä. Tällainen esitystapa oli minulle uusi ja mukava kokemus. Luennon pitäjä, Esa Hiltunen, osasi kertoa päivän teemat sillä tavalla, että itse ainakin jaksoin seurata videota koko luennon ajan. Mielestäni oli hyvä asia, että samalla, kun video oli näkyvillä, niin oli näkyvillä myös diat. Siten pystyi halutessaan kirjoittamaan muistiinpanoja ja seuraamaan päivän teemoja paremmin.
Tuntitehtävänä oli, että piti katsoa muutamaa videoklippiä (kohtauksia elokuvista, Trumpin puheesta yms.) ja niiden perusteella kertoa nimettömästi sähköisellä lomakkeella, mitä johtamistyyliä klippien henkilöt edustavat. Idea oli hyvä, sillä tämäntyyppinen tehtävä saa opiskelijat mukaan, sillä elokuvat ja ajankohtaiset aiheet ovat useiden mielestä kiinnostavia, etenkin jos on itse nähnyt kyseisen elokuvan/videon aiemminkin. Mutta koska kaikki videoklipit olivat englanninkielisiä, itse en niistä paljoakaan ymmärtänyt, joten en pystynyt päättelemään johtamistyylejä kuin pelkästään henkilöiden eleiden perusteella.
Luennon teemat olivat taas mielestäni kiinnostavia, sillä ne olivat itselleni suurimmaksi osaksi tuttua asiaa aiempien psykologian opintojen takia, niin kuin tällä johtamisen perusteiden kurssilla suureksi osaksi muutenkin. Valmentavan johtamisen osuuden osalta, uutta asiaa tuli sitten enemmän. Uuden tiedon vuoksi on harmillista, että Henna Huovisen dioja ei ole moodlessa saatavana, mutta onneksi muita valmentavan johtamisen dioja on. Kun Huovinen osuutensa alussa kertoi opiskelleensa Lapin yliopistossa hallintotieteitä pääaineenaan soveltava psykologia (jos nyt oikein muistan?), se herätti kiinnostukseni, sillä en ollut aiemmin kuullutkaan moisesta opiskeluvaihtoehdosta. Tämän takia menin heti etsimään lisää tietoa koulutuksesta mielenkiinnon vuoksi.
Aiemman käsityksen mukaan johtajaksi synnyttiin ja johtajan piti oli suuri ja mahtava. Oli siis väliä syntyikö esimerkiksi köyhään vai rikkaaseen perheeseen . Onneksi nykykäsityksen mukaan johtajaksi voi oppia eli lähes kenellä tahansa on mahdollisuus tulla johtajaksi ja kehittyä siinä. Johtajan onkin tärkeää pohtia omaa johtamistyyliään ja suhdettaan alaisiinsa ja koko organisaatioon. Yleensä organisaatio toimii paremmin, jos alaisten ja johdon suhde on hyvä, päätöksiä tehdään yhdessä, mielipiteitä kuunnellaan. Valmentava johtaminen voi olla avuksi, kun yritetään parantaa johdon ja alaisten välisiä suhteita. Parantuneen ilmapiirin ansiosta myös ns. Teoria X:ään eli laiskoihin ihmisiin kuuluvat työntekijät saattavat muuttua Teoria Y:n (ahkerat) työntekijöiksi.
Hilja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti